Art and Truth-Telling

Mij lïdtja sádniesvuahta? Jah gukttie dájddá máhttá giälub rïjkuodit sádniesvuahtije jah hållat sádniesvuadan mehte. Art and Truth-Telling [Sádniesvuadah dájdán tjarra] leä dáruon sádniesvuahtakomisjuvnnan vásstiedis sámien ålmmagen uvdaste. Vuelijne, duejijne, sáhttsamijne, installasjuvnnijne, biggemedájdárijne jah klássádájdárijne vuösietiebmie bijjiede dájdán siärra jah akttasadtje sádniesvuadijde.

Seäbrrijeh dájddárah leäh Avant Joik (Aikion Matti, Barruken Katarina jah Kjelstrupen Ratkjen Maja Solveig), Ämtingen Elme, Berghen M Sissel, Blindhen Niklas, Edmondsonen L Monica, Jonssonen Mats, Minden Johanna, Nybergen Lisa, Rensbergen Julia, Ricklunden Birgitta, Ricklunden Nilssonen Per Elof jah Risfjellen sámieduöjjie Vualtjere (Risfjellen Doris jah Risfjellen Sven-Åke).

Barguoh vuösietiemiene

Avant Joik 
(Aikion Matti, Barruken Katarina jah Ratkjen Kjelstrupen Solveig Maja) 
Can We Reconcile?, 2025
[Majddie likttiebe?]

Installasjuvnna videojste jah jiänijste
Vuösietiemmie 17 b. gålgguománuon

Avant Joik leä sámien nuarttarïjkij akttanebargguo guh ekttede vuelijde, jiänub, musïjkijde urra dájdásne. Vuösietiemien ”Majddie liktiebe?” sissne sïjjan jiänijde fïlmub ”Skierri – vaivaiskoivujen maa”(1982) gávnadh. Dåjmatiemmie leä Lehmuskallion Markkuste jah aktta vuasstasiste sámien guhkkiefïlmijste. Fïlmma ussjuolmassijste reäjnnuomannijste jah vuösstieåjbbuoje Labban S. Jouniste vuösiete vuösstieháguob sámien viässuomen jah kolonialan akttabiäjjamij gasska.  

Avant Joik dajddie tiämijde bijjiede dálátjen mastatiemiene, vuösietiemiene jah installasjuvnane.  

Barruken Kataria vuölieb urrastahttá jah ubmejesámiengiälub russa suv musïjkan tjarra. 

Ratkjen S.K Maja jiänub instrumentane uhttsade, gájkasne jiännadájdáste Operije. 

Aikion Matti installasjuvnijne, videojne jah vuösietemijne barggá, iädnamij, iädnameriäktij jah kolonialisman bïjrra.

Berghen M Sissel 
Bissie baektie, 2025

Fïlmma 10 minuvth

Tråanten voene, 2025

Bleähkka báhppárisne

Vuerpie gyjht vuesehte, 2025

Sarvvaskårrie, didnie jah peärllagårruome

Berghen M Sisselen dájddárevuöhkie vuösiete sámien luaddijde guh leäh tjiähkame subtsasijsne, iäŋkuone Møren jah Trøndelagen miäraste. Installasjuvnij, fïlmij, müllemij tjarra jah uvmassie akttanebarguoste leä ussjadallame ürrjelsámien máhtuojde vuöhkiene iädnamub skenet jah histurjub jiätjátahttiet.  

Fïlmasne ”Bissie baektie” jessije Nürjjen kolonialan histurjjatjállagijde. Müllemh ”Tråanten voene” jah barguoh ”Vuerpie gyjht vuesehte” iädnamen máhtuob, subtsasijde jah kosmologïjub bijjiedh. 

Berghen M Sissel leä ürjjelsámien dárruo dájddáre, uhttsadïjjá jah fïlmmadahkkije guh leä urruominne Tråantesne. 

Blindhen Niklas
Du tog hälften av mig, 2025
[Dådna välddh bielieb muvstie]

Akryjlla kanvasisne

Blindhen Niklasen müllemijsne viässuomub butsij luvnnie bájnniete, kultuvrraárbbie eŋŋe viässuomisne valla nïhttuone. Májja tjábbuoj gåvvaste värijste. Motïjvah vuösieth vájviesvuadub butsan jah almatjen uvdste, lussas ájgiene ävkkemij jah dálkkádahkkakrijssijne.

Valla dássnie leä ájáj vuösstiefámmuo tjadnatuvvame iädnamijsne jah sámien kultuvrasne.  Stuarra müllemisne dájddáre juahká kompositionub guektte tjeälgga üsijde jah uvmassie miärkijde hiäggane ekttede, expressivan penselsvahttjamijste grafïjkan üsijde.

Müllemen gårruo bielien mehte leä abstraktij motïjvah guh sievieth Labban Elin Annan girjjieskálmmáje ”Herrarna satte oss hit: om tvångsförflyttningar i Sverige”. Dán vuajnuos sievietiemmie biäjjá dájddáren barguob lahkka jiätjáh kultuvrij dájddárevuegij guh uvddal vuösieth histurjijde dassamiste jah nágguoste. Tiäbma guh viht båhtá gåbbátjahkkh müllemen gåvvane jah bijjielttjálane.

Blindhen Niklas leä reäjnnuomannije jah dájddáre Bïenjedaelieste giä barggá akryjllaste jah akvarelleste grafïjkkije jah skulpturije- ja nåv áj leä girjijde sáhttsame. 

Edmondsonen L Monica
As Strong as Fragile, 2025
[Nuv nïnnuos guh smiäras]

Suddadamme klássa, metallrámma

Edmondsonen L Monican dájddáredåjmasne klássa leä guövddielisne. Ábdnas mij dåjmmá guh buvrráguöddieje jah metafåvrra- smiäras jah nïnnuos sammá bálien, jah guh Edmondsen bárguone gehttjelvassijde identitiähtan, mádduoj, seäbbrievuadan jah juhttiemen bïjrra russah.

As Strong as Fragile leä uvdiediemmie bïjkuos hämmemiste Båargesisne 2013 jábien bálieste. Vuernese tjieldiesne, gievrieb skåriete gávnij, Edmondson devdij guaruosvuadub kreatïjvan akttadisvuadijne jah kultuvran ludnademijne. Dássnie leä barggame gerdijgüjme klásijste guh leäh suddame ekttije vaj viht hämmet gievrieb sammá hámmáje gievrien vuađđuorámmije, valla stuöriebe. Giä vürkkij gievrieb? Gåssie jah man dehte?

Edmondsonen L Monica leä dáruon jah sámien dájddáre, riägádij Jiellevárresne máddarijgüjme julevsámien dajvane. Üdne leä urruominne Dearnasne, dássnie leä áj suv dyvvardahkka.

Jonssonen Mats
Vi som går efter, 2025
[Mïjja geäh miŋŋiene vádtsiebe]

Animasjuvnna bleähkkasáhtsamasse, åkttsie minuvth

Jonssonen Matsen dájddárevuögiene leäh subtsash, fuölkkiemujtuoh jah histurjan uhtsadiemmie mastaduvvá jïjtjasa jiänijne jah tjeälgga tuschsáhtsamijgüjme. Grafïjkan romána ”Guh lejmen sámieh” subtsastij lüvletjij histurjan bïjrra äjgij tjarra jah bäjnij urra hárieb jïjtjasa substastiemien bïjrra.

Suv urra barguone Jonsson álggá tjåhkaniemieste dáruon Sádniesvuahtakommisjuvnijne sämij ålmmagen uvdaste, gussnie gehttjelvassh, vïhttanassh, sádniesvuahta jah mujttuo leäh guavdatjisne. Bargguo uvddabuakttá guh animasjuvnna gussnie alkkie tuschsáhtsamh jah muŋkka subtsasjiänna geähttjijub vïhttanasstieje dahkká histurjan tjálliemisne.

Jonssonen Mats leä riägádamme Södertäljesne jah urra Sandslånsne.

Minden Johanna
Vuodjinsoabbi, 2025

Muarra jah plexiklássa 

Minden Johanna leä arkiteäktta jah duájjare giä gávnatahkkub hámien jah duöjien gasska uhttsade. Suv åssie vuösietiämmáje leä hiervies bargguo, tjuanakijne Maaresvielienåjdien motïjvaste, viht vuöptiestij Risfjellen Sven-Åkeste.  

Konstruksjuvnna leä vuöjjiemekláhkkáne jah sissnie leäh åmieh Risfjellen Dorisen jah Sven-Åken vuarkáste jah sånnan duöjieh dálátjen hámmievuegijne tjadnaduvvh. Mindesne lij áj lahkks akttanebargguo curatorij jah Bildmusean dåhkijne gåssie vuösietiemieb hämmij. 

Minden Johanna leä barggaminne Julevisne jah Tjåsskasullane. 

Ricklunden Nilssonen Per Elof
Tysta mönster, 2025
[Sjávan hámieh]

Bleähkka báhppárisne

Ricklunden Nilssonen Per Elofen udná liärrij sádniesvuadijde jah máhtuojde uhttsat máddarij lándasne. Suv dájdán tjarra sïjttá båddijde máddarij viässuomijste adnalit jah tjiäguos subtsasijde rahppat.

Suv müllemijsne miärkah leäh luvssa ussjalmassij uvdaste jah áj vuösieth almatjen dárbbuo substastit jah jïjtub skenet. Vuösietiemien Sádnievuadah dájdan tjarra uvdaste Ricklund Nilsson guektte affischgåvvijde dahkkij, aktta Bildmuseije jah aktta Gaaltije Saemien Museumisse. Dah siärra motïjvah mïjjub buektth lándijde, niäguoste bahkkadij rupttijde válddiet mij gáduoj jah máhtsadit mij leä sualádamme. 

Ricklunden Nilssonen Per Elof máddarh leäh ürjjelsámien dajvaste jah dállie urra Orrestaaresne jah Kaliforniensne. 

Nybergen Lisa 
Knyta an, entwine, gårredidh, 2025

Bleähkka báhppárisne, såpkkame kránuoh, lájggie, muarra, báddie, plássta, dárffie, visstie, lahppuo jah ruahttash 

Gukttie leä sijjieb dåbddat? Jah gukttie sijjie máhttá dåbddat duv? Nybergen Lisan installasjuvnane iädname leä veärmmiene dåbddamijste, histurjaste jah gävnijste. 

Álgguo leä 22 sáhtsamh luaddij hållamijste Mårtenslidensne, tjidtjien gådieste ürjjelsámien dájvane. Sáhtsamh, guölbbiegåbtjas, lájkieh, ábdnash iädnamiste jah jiänna sijjieb guh vyrdda dahkkat – sijjie juhttiemijste, mujtuojste jah kolonialismaste. 

Nybergen Lisa leä dájddáre, åhppatïjjá jah uhttsadïjjá- suv máddarh leäh Ångermanjiänuon dajvaste jah Malmösne barggá. 

Rensbergen Julia
Dubpene gaskene, 2025

Såhkie, sjnjïssjkuome tyjjah

Udnarassh leäh gådieb tseggeminne- árnien bïjrra, sijjie leäggasij, dårvuon jah seäbbrievuadan uvdaste.

Rensbergen Julian fuölkkie viäsuoj Fjällsjönsne dassas guh jühttietuvvh nágguojne 1950 jábien gåssie daj heäjmma njeäggalij dan dehte idjen nágan galgatjh máhttsat. Stáhta galgij tjáhtjiefámuob stuöriedit. 

Barguone Duhpene gaskene mujtuojde jah niäguojde gåvvij, miärkij jah tyjjij tjarra russah. Dah gudniedh surguob jah fámuob dan histurjane. Dássnie vujnnije máb idtjij máhtieh jahttiet, máb bualvijde ájgiene ekttede.

Rensbergen Julia bïjjás sjaddij Morasne jah suv tjeälddie leä Ruhten Sijte, Üdne leä urruominne jah barggaminne jåhkkåmåhkken ulgguolisne.

Ricklunden Birgitta
Buerie båeteme, 2025 

Såhkiefiälluoh plywoodsne, såhkieåksieh 

Mojhtesh, 2014

Såhkie, skårrie stuvlan tjåhkkasijjiene, tjårvieh, heärvva stuvlan båkttjuosaggiene jah gábmash stuvlan juelgijne. 

Ricklunden Birgittan tjáŋaldahkka ussjalmassijste gådieste bájnná siälmáb viäraldij gasska jah geähttjijijde vuösietiämmáje buerestbåhtá. 12 vuallame motïjvh sågieste subsasth árggagävnij jah miärkij bïjrra ürjjelsámienkultuvraste; tjiälaste, guksieste várjjuomáljjáje.

Ricklunden eänttuo duöjien uvdaste leä mánnábálieste, muojtuojste müddemiste jah tjidtjáhkán jah tjidtjájjan däbijste. Guh möbelvuallije leä viht dahkkame viässuováruojde 1700 jábien rájieste jah gïrkuojde jah rahps sijjijde hervveme. 

Ricklunden Birgitta leä riägádamme jah bïjjás sjaddame Saadteskenjuanasne jah Maaresvaeriesne, ürrjelsámiendajvane. Üdne leä urruominne lahkka Orrestaare jah dássnie leä áj suv dyvvardahkka.

Risfjellen Sámieduöjjie
(Risfjellen Doris jah Risfjellen Sven-Åke)

Åsieh museavuarkáste jah jïjtjijsa duöjjie 

Vueltjerisne Risfjellen Doris jah Sven-Åke duöjjiebuvrieb jah unna museub dåjmateägan. Dessne vuösieteägan sámien kultuvrub- jah máhtuob stuarra geähtjjijen uvdste. Hiäjmane sånnan dyvvardahkkasne Risfjellsjáljuone,  Malgomajjávrien báldane, såj tjuanakub veädtjaveägan bualvij uvdste jah ekttedeägan ürjjelsámien däbijde urra miärkijgüjme. 

Jäbij tjarra leägan tjühkkeme ümijde guh sámien viässuomub vuösieth- duöjieste adnuogävnijde jah mujtuojde kolonialan histurjaste. Üdne tjåhkkaniemmie leä sjaddame ájnas unna museije sånnan duöjjiebuvriene.

Vuösietiemiene Sádniesvuadah dájdan tjarra vuösietehpe åsieb tjåhkkaniemieste vaj árvuob bijjiedit sámien museaste guh histurjub jïjtjijsa härijste substastit. Åmieh vuösietuvvh installasjuvnane Minden Johannaste, arkiteäktta jah duajjáre, Maaresvielienåjdien ájnalágátje hämijgüjme duögiene.

Risfjellen Doris jah Sven-Åke Vualtjeriste leägan tjiehpies duajjárh nïnnuo lágiedemijne ürjjelsámien dábien uvdaste. 

Ämtingen Elme
Sjeltie 1725, 2025

Gievrieh, muarra, gåvvah skårriene, veäjkkie, heäjvvádiemmiesuanna

26 gievrieh tjürggijeäh någgije sámien kultuvran njiäjáh. Leäh dahkkame skürijste gávvamuarij bïjrra. Nalnnie leäh luaddh jah arkïjvvaábdnash guh substasth gukttie gevrijde Sjieltiesne 1725 jábien leäh sualadamme.

Jiäŋa sjeddh museijde- dah lijjen beäjsstame jah várjjalamme sámma bálien. Dássnie gievrieh mujttájehtth mujtuojde, låhppamijde jah vuösstieháguojde, akttane dah skejggh.

Ämtingen Elme leä riägádamme Ubmejisne jah barggá Kramforsne skulpturij, installasjuvnij, jiänij jah vuösietemijgüjme. Suv bargguo ekttede jïjtjasa muhttsijde låhppamiste jah ájllávájvieste bahás histurjan jah vuösstieháguon dehte.